Salihiljaisuus

"Juha88,vahinko,älä droppaa mun tunnelmaa, bandana...."

Eli mun salihiljaisuus on sitä, et napit korviin ja keskitytään tekemiseen. Mä en oo koskaan ollu sellai "seurustelija" salilla, vaan teen ehkä paremmin ku oon yksin. Piiskuria mukana ei tietty tähän lasketa. 

Tällä hetkellä treenien ajan mun korvissa soi suomimusa. Mä oon keränny lempibiisit yhteen ja tiedän et takuu varmasti tuun niistä hyvälle tuulelle ja jaksan pari toistoa lisää.

Noista biiseistä tulee myös mieleen viime vuoden tammerfest. Se on mun kesän yks huippukohtia! Sinne mennään tyttöporukalla ja vkonloppu pidetään aamusta iltaan hauskaa. No kohta sekin jo tossa ihan nurkan takana. :)

 

Mut nyt mä peräänkuulutankin muiden sali biisejä. Mikä on se paras biisi? Tai mikä on se biisi, minkä voimalla sä jaksat ne koko treenin vikat toistot?

Sit on erikseen tietty jäähdyttely biisit... Täytyis keksii pari hyvää, niin sais aina vähän huollettua kehos treenin päätteeksi. Ideoita? 

-Karoliina-

2vkoa takana

Ja -3,5kg!!!!

Mä en oikeasti uskonut silmiäni, mutta kyllä! Sinne ne on vaan hävinneet - ja kiitos pysyvästi. ;)
Oli ehkä oikeesti maailman paras maanantai mies muistiin. Tästähän tää motivaatio vain kasvaa ja kuus tulevaa viikkoa tuntuu niin houkuttelevilta. Samoin kyllä myös hiilaripäivä joka on parin viikon päästä....Uuh, karjalanpiirakkaa!! Mä haistan ne jo nenässäni!

Peili minä

Viime viikolla muuten pakkasin minit ja miehen siskon autoon ja suunnattiin Keravan portaisiin. Keinukallion portaat eli Sherwoodin kidutuspaikka on tossa melkein kiven heiton päässä, joten ei enää tekosyitä "kun on niin pitkä matka jätemäelle" tms.
262 porrasta (jos nyt oikein muistan) odotti just meitä.

Kuka eka??

Ilma oli tosi hyvä, joten rappuset oli aikas täynnä jengiä ja noi kolme veet ei varmaan ollu kaikkien mieleen. Jotta ei tulisi liian vihaisia katseita, niin innostin minit juoksee mäkeä portaiden vieressä ylös ja mä sit kannoin ne alas. 

Sit mennään

 

Tollanen +15kg tuntu jo ihan kivasti. Varsinkin ku vikalla kerralla toin eka toisen alas ja sit juoksin hakee viel toisen. Sen jälkeen mentiin autolle ja voin kertoo, et jalat vaan tärisi. Uudestaan on päästävä pian, mutta taidan jättää noi pikku duracellit kotiin.

Huipulla!

 

kiipeilyä

Ylhäällä oli myös mahdollisuus jumppailla, mut Aattelin ens kerralla ottaa kahvakuulan mukaan ja aina sen aikaa ku toinen juoksee, niin toinen tekee lihaskuntoa.

Elikkäs kukas lähtis mukaan? ;)

-Karoliina

Salitauko - uhka vai mahdollisuus?

Tadaa! Paluu salille tehty ja ihan kuin ei ois pois ollutkaan.

Kauhuskenaario siitä, ettei jaksa edes tikkua salilla nostaa, onneksi kuihtui pois yhtä nopeasti kuin tulikin. 

Ihana oli huomata, et lapset meni lapsiparkkiin, huusivat vain mennessään "hei hei äiti pidä hyvä jumppa!" Ja sit ku itse laittoi napit korviin ja  crossarilla lämmitellessä mietti jo ekaa liikettä, niin tajus kuinka mun juttu tää oikeesti onkaan.

Vaikka oma kroppa näyttää tällä hetkellä siltä, et löysää on vähän sielä täällä ja tuntuu, että lihakset on vain muisto, niin onneksi lihasmuisti on ja pysyy. Ihan ennätyksiä ei varmaan tällä tai ens vkolla tehdä mut tärkeintä on, että tehdään jotain.

Mun viikon perusaloitus on aina peppu/takareisi treeni ja tällä mentiin eilenkin. Nyt tässä aamukahvia juodessa huomaa kyllä pientä lihaskipua varsinkin takalistossa ja saa kyllä hymyn tämän tytön kasvoille. Treeni kulki ja se osui juuri sinne minne pitikin.
Tänään ehkä vapaapäivä palauttavalla lenkillä ja huomenna mennään taas. Huomennahan noi jalat on kipeimmillään, joten pitäisikö tehdä kintut vol.2 vai oisko vastapainoksi yläkroppaa, jotta voi sitten keskiviikkona olla päästä varpaisiin jumissa. :D

Adelen mielestä mulla on Frozen saliletti

Nyt meenkin pakkaa tän päivän ruoat ja täytynee herätellä toi pikkukansa, jotta päästään lähtee päivän touhuihin. 

Siniset eväät ;)

Aurinkoista päivää!!

-Karoliina 

Kesäkuntoon 2017

Huomenna se alkaa!

8 viikon puserrus tän kesän figuuriin. Ei siinä ajassa ihmeitä tehdä, mutta uskon että senttejä lähtee ja lihasta tulee esiin.

Mikään ei sitä estä ellen minä itse ja kiitos fitness classicin - en todella estä vaan motivaatio on huipussaan!

Ruokavalio on tulostettu seinälle, vaa'an patterit tarkistettu, treenikamat odottamassa salikassissa, samoin ku treenipäiväkirja...

Ooh, kuulen jo ku vapaa painot huutaa mun nimeä!

Kevät flunssa on piinannut mua ja perheen pienempiä 4vkoa, mutta sekin on nyt vihdoin nujerrettu. Ja sehän tarkoittaa, että paluu salille on ihan nurkan takana - huomenna jos nyt ihan tarkkoja ollaan. Minit kysy jo tänään "Meethän sä äiti huomenna jumppaa, jotta me päästään leikkipaikalla?" Eli ei tässä voi enää peruakaan. ;)

Tänään otettiin lähtötilanne kuvat, kk päästä seuraavat ja kesäkuussa otetaan sit lopettelu kuvat. Kuvat kertoo mun mielestä enemmän kuin tuhat sanaa ja oma motivaatio kasvaa niiden mukana. 

Otin kyllä ns.ihan kunnon kuvatkin, mutta tässä "vaatteet päällä" teille. 

Massakausi on ollut selvästi tehokas :D

On siinä taas hommaa, per**le :D Plus toivotaan et tää A-vartalo muuttuu Y:ksi jossain vaiheessa. Ei ehkä tällä kierroksella, mutta tuskinpa tää taas tähän jää. ;)

-karoliina

Flunssa - mikä ikävä syy

Äh, meillä ollaan kipeitä. Tai no 2/4 on kipeänä.

Mulla alkoi maanantaina jäätävällä kurkkukivulla ja vaikka muuten olo on ollut mitä mainioin, niin töissä tytöt "pakotti" mut lääkäriin, et jos se on kuumeeton angiina. 

Mulla ei ikuna (ainakaan siis niin kauan kun itse muistan) oo ollu angiinaa, joten olin ihan varma et ei oo nytkään eikä ikinä  tuleekaan. :D

Oikeassa olin ja lääkärin soittaessa minulle tulokset,  kommentti oli tää (valitan sekavuutta mutta en muista niitä hienoja nimiä ja tälläseltä se kuullosti mun korvaan): "viljely tulokset tulivat ja ei ole streptokokki släbäslää, vaan virusperäinen eli ei antibioottia. Kiitos kuulemiin ja voi hyvin!"

No tolla lääkärin käskyllä kurkkukipu ei lähtenyt vaan otti kaveriksi viikolla vielä pikku nuhan. Joten salille meno jäi tältä viikolta kokonaan, syvä huokaus! 

Mut karu fakta on, että kipeänä ei treenata. Joskus luin että pikku tukkoisuus aamuisin ei oo niin justiinsa, mutta jos sulla on flunssa ja kipuja on hartialinjan yläpuolella - jätä sali väliin. Tolla mä oon nyt sit menny viimiset vuodet. Tiedä sit oonko toiminut oikein vai väärin. :D

Onneksi kävelylenkit Miiman kanssa ei oo koskaan kiellettyjä.

No nälkä kasvaa syödessä ja viikon lepo on tehnyt hyvää joten koska enää ei ole kurkku kipeä ja nenäkin on vaan aamuisin tukossa, niin huomenna lähtee taas!

Ainut miinus on, että nyt toinen mineistä on kuumeessa. Joel perjantai-iltana alko pärskimään ja pe-la yö valvottiin yskän takia. 

Joutunen turvautumaan anoppi-korttiin, jotta huomenna salille pääsen (siihen onneksi riittää kahvin keitto ja anopille joku pulla). ;)

Nyt taidan lähteä laittaa vähän lisää kasvis, nappaan vitamiinit ja rupean miettii mitä ton pikkumiehen kanssa voisi keksiä, koska Adelehan pääsee tänään katsomaan Elsaa ja Annaa Disney on ice esitykseen. Jotain spessua Joelille pitäs keksiä, mut mitäpä keksit, jos kuumetta on (toim.huom. että virtaahan Joelissa on kuin pikku kylässä).... 

No kahtotaan mitä päivä tuo tullessaan ;)

-Karoliina-

Siis paljon mun pitää oikeen syödä?

Musta tuntuu, että mä syön koko ajan! :D

Muistan vielä, kun aloitin ekan kerran ruokavalio+treeni combon (ihanan Tytin avustuksella). Mulla oli joka ilta hirvee nälkä ja mä "itkin" Tytille, et voinko syödä jotain vielä. 

Nyt siitä on aikalailla 2v ja oon tässä välissä ollu välillä tiukempi itselleni ja välillä sit taas ns.cheatmeal every day- meiningillä. Kuitenkin tässä nyt kk taas ruokavaliota noudattaneena tuntuu kuin tätä ois tehnyt aina. Mutta muutama ero on menneisiin:

- mulla ei ole nälkä, paitsi noin puoli tuntia ennen ruokailua

- mun ei tee mieli mitään herkkuja, tää oli yllätys koska sokerikoukku voi olla oikeesti tosi vaikee

- iltasin rahka/protskupannari setti on riittävä, ei tarvii ees miettii muuta.

- mun motivaatio kasvaa vain syödessä

Plus siis kun tekee ruoat valmiiksi, niin kyllä on elämä helpompaa. Mun ei tarvii stressata muusta ku minien syömisestä ja että niiden ruoka vaihtelee. Välillä kyl tuntuu, et noi söis mieluusti samaa ku minä. :D 

Perus settiä on et teen muutamaksi päiväksi aina sapuskat valmiiksi. Raaka-aineet vaihtuu sit sopivasti parin päivän välein, niin ei Tuu sit vahingossakaan ns.tylsistymistä. Lisäksi oon antanut itselleni luvan, et vkonloppuna voi pitää vapaa syönti päivän. Tosin viime vkonloppunakin huomasin syöväni ihan ku arkenakin eli taitaa tuo tulla jo selkärangasta. 

Aamulla iski paniikki ku raejuusto oli loppu, niin kokeilkaas rahka+kaurapuuro+banaani settiä - ei ehkä paras makuelämys, mut kyl se nälän vei. :D

-Karoliina 

Mun päivä

Ja siis niinku aikuisten oikeesti.

Lapset hoitoon aamulla ja nopeasti takaisin kotiin. Rauhallinen aamu - ooooh, kyllä kelpaa!

Sit hetki jotain nauhoitettua televisio-ohjelmaa. Toim.huom! Jostain kumman syystä niitä löytyy kolmen viimeisen vuoden ajalta. ;)

Aamulenkki ft. maailman paras mummeli eli Miima. Tämä 10v russeli elää siis meidän huushollissa myös. 

Mä olin sopinut kampaajan puolille päivin, joten just hyvin aamulla kerkes shoppailemaan vähän. Mitäänhän ei tarvii, mut sen kerran ku pääsee keskellä päivää pyörimään tonne niin oishan se hölmöä olla menemättä.

Ajatus oli Stadium outlet, XXL, Adidas outlet, ehkä budget, sportsnutrition:n uusi myymälä. Toteutushan oli sitten eka ja vika. Kello rupes hakkaa uhkaavasti lounasta ja lähestyvää kampaajaa, niin tiivistin hieman - onpahan ens kerralle uudet kuviot. :)

Vaikka shoppailut jäi minimaalisiksi, niin jotain kuitenkin löyty matkaan:

Mä en todellakaan ole juoksija, en sit just niinkuin melkein yhtään. Mutta joka kevät mä haluaisin olla. 

Mä kävin viime syksynä/kesän lopulla yhden kaverin kanssa kerran vkossa lenkillä, mut me ehkä aloitettiin se "liian" myöhään. 

Nyt mä lähestyn tätä asiaa jo heti näin kevään korvalla ja uusilla tossuilla - kyllä urheilu on ihanaa, kun siihen saa tän materialisminkin silleen pehmeästi mukaan. ;)

Mut as you can see, niissä on heijastimet. Ihan huippua! Mä vielä haluisin sen pusakkatyylisen takin heijastin kangasta ja sit ois hyvä. 

Ja toinen parannuksen aihe mulle vuonna 2017 on vedenjuonti. Aivan liian vähän juon, vaikka pitäisi käyttöä mottoa "kun näet vesihanan - juo". 

Erinäisten blogien ja Instagram tilien kautta löysinkin jotain, mikä heti herätti mun "minä tahdon testata asap!-tunteen".

2,2l vettä. Toi pullo päivän aikana, toinen menee kepposeen treenin aikana. Jos tällä ei daamin vedenjuonti parane, niin sit ei millään. 

M ajatteli, et tää on liian iso ja hankala handlattava. Mut ei toi sit tunnukaan kädessä niin isolta miltä kuullostaa. Tähän voimme palata - vaikka viikon päästä, katsotaan kuin on lähteny käyntiin. 

Ja sit loppuun mun ihanan ystävän tekemiä tukkataikoja! Tää tosin on vasta STEP 1, et ish kk päästä on STEP 2 ja sit ollaan siinä, mikä mun idea/toive on ja minkä Tuuli on onnistunu taikomaan.

Mukavaa perjantaita!

-Karoliina-